Tällainen, hieman utuinen oli maisema, taivaalta hiljalleen sateli suuria lumihiutaleita....
No, kun kuvia alettiin ottamaan, nappasin jääkaapin ovesta kuvan Hallattaren innoittamana: "Kuvaa oman jääkaappisi ovi. Tai osa sitä".
Tällaisia jääkaappimagneetteja kulkeutui muistoksi Sveitsistä pari vuotta sitten
Ja kun kerran haasteisiin alettiin vastailemaan, niin jatketaan samalla linjalla. Lastu Saaren taiga -blogissa haastoi näin:
1. Katsele kotiasi. Mieti. Muistele. Anna ajatusten samoilla. Mielikuvien viipyillä.
Minkä esineen olet tuonut mukanasi lapsuudenkodistasi omaan kotiisi? (Se voi olla varsiluuta, riepu- tai persialaismatto, kirjoituslipasto, taulu, rattikelkka, lusikka tai natiseva keinutuoli, hopeakannu...)
2. Ota kuva.
3. Kerro esineen tarina blogissasi.
4. Lähetä haaste eteenpäin.
Tätä hopeista paperiveistä en ole varsinaisesti lapsuuskodista mukanani tuonut, vaan olen sen isältäni muistoksi saanut vain vähän ennen hänen kuolemaansa. En valitettavasti ole aivan varma veitsen alkuperästä, enkä iästä, koska mitään päiväystä siihen ei ole kaiverrettu. Isän nimikirjaimet siinä kyllä on. Ymmärtääkseni isäni on saanut sen lahjaksi joko jonkin ylennyksen yhteydessä tai syntymäpäivänä ennen syntymääni. Veitsellä oli tarkka paikka isän kirjoituspöydällä ja siinä se on myös ensimmäisiä muistikuvia lapsuudestani.
Siirrän vielä yhden haasteen myöhempään, nyt alan nauttimaan elokuvasta "Sovitus", jonka oletan olevan romanttista viihdettä. Eli juuri nyt erinomainen päätös leppoisalle päivälle! Huomenna alkaa arki...
8 kommenttia:
Käkikellon minäkin haluan jääkaappiin..
Hauskoja jääkaappimagneetteja. =)
Hienon hieno paperiveitsi, muisto isästäsi. Sillä on avattu varmasti satoja kirjekuoria, joukossa ehkä myös rakkauskirje äidiltäsi.
Kirjoituspöytä ja paperiveitsi kuuluvat yhteen. Ne kuljettavat sinut toiseen ulottuvuuteen joka silti on, salatusti, läsnä myös tänään :)
Kiitos hienosta vastauksesta haasteeseeni.
Sinun haasteesi tuossa aiempana lennättää mielikuvistusta :)
Tuolla kellolla on hyvä puolensa (näin ahtaasti asuttaessa), Hannele, se ei kuku!
Tuossa vain siivu, Hallatar. Ja jäi tarkemmin kertomatta, ajanvarauslapuista ym mitä ne pitävät paikoillaan... Toisella kertaa, ehkä!
Kiitso, Lastu! Oikeassa olet, salatusti kaikki läsnä, näen ne lapsen silmin....
Toivottavasti ....:)
Luin väärin "saunakävelemässä" ja mietin mitähän se on. Mitähän se voisi olla :)
Hieno veitsi, varmaan lapsen silmin vähän jännittäväkin.
Kylläpä nyt kiertääkin monta mielenkiintoista haastetta, kun vain ehtisi osallistua jossain vaiheessa.
Siinäpä miettimistä, Peikkonen...Matka mökiltä saunalle?...Kylmässä saunassa lämmittelyä? Vai saunan ympäri lenkkeilyä???? Liian tavallista...
Nappaapa haaste, jos ehdit, Mk.
Muistelen, että salaa aina tilaisuuden tullen hilasin itseni piiloon kirjoituspöydän alle ja sinne jemmasin veitsen, isän jotain lomakkeita, kosmoskynän ja imupaperiteline...Lomakkeiden sotkemisesta tuli joskus moitetta...
nyt näkyy minunkin jääkaappini..
Lähetä kommentti