sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Pääsiäisen viettoa...

Olen viettänyt pääsiäissunnuntain aamupäivää miettien, mitä tämä juhlapäivä minulle oikeastaan merkitsee, vai merkitseekö mitään... Oivalsin, että pääsiäisen merkitys on vaihdellut erilaisissa elämäntilanteissa ja ikäkausina.

Perinteet sitovat minut yhä lapsuuden muistojen kautta juuriini. Lapsuuden pääsiäiseen kuului karjalaisten perinteiden noudattaminen virpomisineen ja tiettyine ruokineen. Samat perinteet olivat vahvasti näkyviä omien lasteni ollessa pieniä ja on mukava katsella miten lapsenlapset tulevat noidiksi ja peikoiksi pukeutuneina ja hieman jännittyneinä virpomaan. Ymmärrän myös, etteivät perinteet ja tavat pysy aina samanlaisina, vaan muuttuvat ja sekoittuvat toisiinsa ajan mittaan.

Keski-iän kynnyksellä etsin kristinuskon maailmasta elämääni sekä henkistä sisältöä, että vastauksia mieltäni jäytäneisiin kysymyksiin. Pääsiäisen kristilliset perinteet puhuttivat mutta samalla herättivät ristiriitaisia tuntoja. Etsimisen aika loppui enemmänkin epäuskoon ja tuskastumiseen. Ollessani keskellä elämäni vaikeinta kriisiä ja siksi henkisesti heikoilla tulin allergiseksi kaikenlaiselle "jeesustelulle" ja manipulointiyrityksille, tyyliin; "usko Jeesukseen, niin pelastut..."

Pääsiäinen ei tässä elämänvaiheessa herätä suuria tunteita, vaan on tervetullut vapaapäivien rypäs. Tosin, vesisade ja sohjoiset kadut eivät houkuta ulkoilemaan, mutta kuluuhan aika hyvin laiskotellen ja lueskellen.

Tunnustan, että tämä pääsiäinen pyörii niinkin maallisen asian kuin ruoan ympärillä. Ehkä "koira ei vain pääse karvoistaan"... Jos jotain kaipaan niin voida laittaa rakkailleni hyvää ruokaa, istua saman pöydän ääressä syömässä, nauttimassa ruoasta ja juttelemassa. Ihan nappiin ei kaikki mennyt, mutta ruokaa on tullut laitettua ja voih! - on sitä taasen syötykin... Ja tänään olisi vielä tarkoitus mennä ystävättären kanssa ulos syömään. Tämän jälkeen voi olla aihetta alkaa paastolle...

Millainen sinun pääsiäisesi on?

5 kommenttia:

isopeikko kirjoitti...

Peikko vaan miettii ja tuumaa. Sitten välillä se kertoo itselleen tarinoita :) ja hihittelee.

Hanneles bokparadis kirjoitti...

minä vähän lapsellinen pääsiäisen viettäjä :)

Marjattah kirjoitti...

Lapsuuden kokemuksilla on valtava merkitys. Varmaan sinunkin pääsiäisesi on leimautunut niiden kautta. Niin myös minun. Muistan suloisen lumouksen. Hengellinen sisältö tuli myöhemmin mukaan, kuten kaikkien juhlapyhien kohdalla.

Elämme kristillisessä kulttuuriympäristössä, mistä juontaa valtavasti perinteitä, taidetta, musiikkia. Jospa 'markettikansa' tämän oivaltaisi! Matkoilla hämmästelemme muiden kulttuurien juhlamenoja ja uskonnonharjoitusta. Olisipa tylsää jos samanlainen tasapaksu arki levittäytyisi ympäri maailman. Iloitaan Songkranista Thaimaassa ja Pääsiäisestä kotimaassa. Hyviä juhlia kumpikin :)

Mitä tulee pelastumiseen: meidän tehtävämme on pelastaa maailma...

Mk kirjoitti...

Herättelit minutkin miettimään.
Ja yllättäen löysin unohtuneita muistoja lapsuudesta.
Niissä pääsiäinen tuntui lasten juhlalta askarteluineen ja koristeluineen, jopa paljon joulua enemmän.
Ja tottakai syöminen ja sukuloiminen kuuluivat tärkeänä osana pyhien viettoon.
Silloin tosin pitkäperjantai vietettiin hiljakseen kotona, edes korttia ei saatu pelata .

Totta mainitsit myös perinteistä, onko se nyt niin vakavaa jos ne ajan myötä hieman muuttuvat ja sekoittuvat.

Tiina Linkama kirjoitti...

Kirjoituksestasi on nähdä, että olet etsinyt, antanut mahdollisuuden toisellekin todellisuudelle. Ehkä perinteiden kunnioituksen anisosta.

Toisin kuin minä, joka olen vain tarponut eteenpäin, surkea maahinen.