Runotorstai
118. haaste
Runoja kirjoitetaan tällä kertaa Elegian blogista löytyneen kuvan innoittamana.
hiljaisuus joka jatkuu
maan ääriin
ei ole sanoja
vain äänetän lumi
joka piirtää pehmeästi muiston
peittää alleen
särmät kovat ja satuttavat
terävät
hangen alla vaanivat
suru ja ilo muistoissa vahvimmat
lapsi
joka lähti
pois
karkasi maailmasta
vahvoin siivin
9 kommenttia:
Surullinen runo, "lapsi, joka lähti pois, karkasi maailmasta"...
Kaunis, surullinen runo...äänetön lumi piirtää pehmeästi muiston...
Aika pehmentää muistot ja lumi sataa hiljalleen, kevyesti entisen päälle. Kengät jäivät tyhjiksi, jäljelle jäi vai suru ja kaipaus.
Surullinen, kaunis runo, mutta niin usein totta.
"Lähti mutta vahvoin siivin!" Surullisen runon voimakas positiivinen anti. Kiitos!
Samoissa tunnelmissa kuvaa katselin. Ja lumen koristelemaa maisemaa. Kuinka pehmeätä kaikki on, kun on satanyt puhdas uusi lumi sen päälle. Upeasti sanoit, että lumen alla on särmät, samaa ajattelin tänään, kun katselin lumen alle peittyneitä vanhja työkoneita, kuinka teräviä särmiä, kuinka kylmää ruostunutta rautaa lumen alta pilkisti. Samalla siinä on hieno kielikuva ihmismielestä ja muistoista, lumi sataa muistojen päälle, puhdistaa ja pehmentää, mutta ei paljoa tarvitse heilauttaa, kun lumen alta paljastuu kaikenlaista.... sinä tiedät tuon. Runosi on kuin puhdas lumi, puhdistava, pehmentävä, haikea. Mutta joskus lumi sulaa ja tulee uusi kesä ja alkaa uusi elämä.
Kovasti tykkäsin tästä runosta. Uppaa minun mielenmaisemaan syvästi. Kuten torstaiblogien tämänkertainen kuvakin.
Niin, surua siinä on paljon, Susu!
Lumi peittää monia asioita, Maaretta!
Niin, Uuna, lumi pehmentää peittämänsä muodot.
Onneksi, Utukka.
Kuva herätti surullisia tuntoja. Elegia osaa kuvaamisen!
Kiitos, Mehtäsielu, mukavaa, että pidit!
Totta, lumi sulaa jonakin päivänä, paljastaen puhtaan maan ja tehden tilaa uudelle kasvulle!
En nyt osaa lisätä mitään hienoa edellisten kirjoittajien kommentteihin muuta kuin että hyvä runo ja eläviä kielikuvia. Yhtä aikaa luontoruno ja ihmissielua kuvaava runo.
Vau! Kiitos Mudzahir, lisäsitpä hienoa palautetta!
Lähetä kommentti