perjantai 6. helmikuuta 2009

Lumen piirtämä

Runotorstai
118. haaste

Runoja kirjoitetaan tällä kertaa Elegian blogista löytyneen kuvan innoittamana.



hiljaisuus joka jatkuu
maan ääriin

ei ole sanoja
vain äänetän lumi
joka piirtää pehmeästi muiston
peittää alleen
särmät kovat ja satuttavat
terävät
hangen alla vaanivat

suru ja ilo muistoissa vahvimmat
lapsi
joka lähti
pois
karkasi maailmasta

vahvoin siivin

9 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Surullinen runo, "lapsi, joka lähti pois, karkasi maailmasta"...

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis, surullinen runo...äänetön lumi piirtää pehmeästi muiston...

Anonyymi kirjoitti...

Aika pehmentää muistot ja lumi sataa hiljalleen, kevyesti entisen päälle. Kengät jäivät tyhjiksi, jäljelle jäi vai suru ja kaipaus.

Surullinen, kaunis runo, mutta niin usein totta.

utukka kirjoitti...

"Lähti mutta vahvoin siivin!" Surullisen runon voimakas positiivinen anti. Kiitos!

Anonyymi kirjoitti...

Samoissa tunnelmissa kuvaa katselin. Ja lumen koristelemaa maisemaa. Kuinka pehmeätä kaikki on, kun on satanyt puhdas uusi lumi sen päälle. Upeasti sanoit, että lumen alla on särmät, samaa ajattelin tänään, kun katselin lumen alle peittyneitä vanhja työkoneita, kuinka teräviä särmiä, kuinka kylmää ruostunutta rautaa lumen alta pilkisti. Samalla siinä on hieno kielikuva ihmismielestä ja muistoista, lumi sataa muistojen päälle, puhdistaa ja pehmentää, mutta ei paljoa tarvitse heilauttaa, kun lumen alta paljastuu kaikenlaista.... sinä tiedät tuon. Runosi on kuin puhdas lumi, puhdistava, pehmentävä, haikea. Mutta joskus lumi sulaa ja tulee uusi kesä ja alkaa uusi elämä.

Kovasti tykkäsin tästä runosta. Uppaa minun mielenmaisemaan syvästi. Kuten torstaiblogien tämänkertainen kuvakin.

Crane kirjoitti...

Niin, surua siinä on paljon, Susu!

Lumi peittää monia asioita, Maaretta!

Niin, Uuna, lumi pehmentää peittämänsä muodot.

Onneksi, Utukka.

Crane kirjoitti...

Kuva herätti surullisia tuntoja. Elegia osaa kuvaamisen!
Kiitos, Mehtäsielu, mukavaa, että pidit!
Totta, lumi sulaa jonakin päivänä, paljastaen puhtaan maan ja tehden tilaa uudelle kasvulle!

Muhadzir kirjoitti...

En nyt osaa lisätä mitään hienoa edellisten kirjoittajien kommentteihin muuta kuin että hyvä runo ja eläviä kielikuvia. Yhtä aikaa luontoruno ja ihmissielua kuvaava runo.

Crane kirjoitti...

Vau! Kiitos Mudzahir, lisäsitpä hienoa palautetta!