Kävin pääsiäisenä todistamassa kevään saapumista pääkaupunkiseudulle. Se näkyi muuttolintujen runsaassa määrässä ja kuului kaikkialla iloisena sirkutuksena. Lintuja en onnistunut kuvaamaan, mutta Tallinnassa ihastelin krookuksia. Siellä kevät olikin hieman pidemmällä. Arvatkaapa vaan, oliko Lapin tytöllä lämmin....
Runo ei liity kuvaan muuten kuin symbolisesti, mutta yhdenlaista saapumista siinäkin kuvataan.
Kunnianarvoisa valtion päämies
tervetuloa
olemmekin jo Teitä odottaneet
antakaahan kun autan Teitä astumaan alas kulkuneuvostanne
noudattaaksenne protokollaamme
tervehtikää hallitusti mutta sopuisasti isäntiänne
vastaanottokomiteaanne nyökytelkää armeliaasti yleisölle lehdistölle
ottakaa vastaan aidosti ilahtuen lapsen ojentama kukkakimppu
edetkää pitkin punaista mattoa
tässä kohden ottakaa vastaan sotilaallinen tervehdys ja tehkää kunniaa
mitä, onnutteko te
astelkaa varoen että ette kompastu sillä se olisi noloa
meille sekä teille
Kas niin, olette nyt saapuneet perille
Hyvinhän se meni
Jälkiviisautta: Kovin vaaleana näkyy kuva tässä. Harmi, mutta olkoon!
20 kommenttia:
Saapumista kuvin ja sanoin - hienosti:)
Luulenpa että nämä muodollisuudet vaivaannuttavat valtionpäämiehiä yhtä paljon kuin meitä muitakin ;)
Hyvä kun sinut otettiin arvostetusti vastaan :-)
Kauniita kukkia oli vastassa ja vastaanottokomitea tiesi tehtävänsä, kelpasi sinun mennä ;-)
Krookukset ilahduttavat ja antavat merkkejä kevään saapumisesta...=)
Hymyilyttävä. "Ottakaa vastaan aidosti ilahtuen...."
Muistan erään saapumisen, missä päämiehelle jouduttiin laittamaan laastari ohtaan... mutta en enää muista kelle ja milloin. Mutta hän saapui jostain...
Kuvassa iloinen kepeän keväinen saapuminen (ihanat kukat).
Hän on varmasti kuningas, joka saapuu hiukan ontuen, mutta juhlallisesti
Juhlava saapuminen runossa
Kiitos, Inkivääri!
Olet varmaan oikeassa, Kirjuri. Ehkä on joitain (narsisteja), jotka nauttivat moisesta huomiosta!
Niin Uuna! On ihana mennä joihinkin paikkoihin etenkin jos vastaanottokomitea on hyvin valmistautunut, vai mitä. :)
Oi, Hanne! Krookukset ovat niin kauniita, eikö totta!
Katsoin kerran telkusta Englannin kuningatarta jossakin vierailulla ottamassa vastaan kukkia lapsilta, Pitkospuu. Kasvojen ilme ei värähtänytkään....
Hih, Arjaanneli, sama muistikuva taisi vilahtaa kirjoittajallakin...
Kevään saapuminen jotenkin pullistaa rintaa, Arleena, se on niin ihanaa...
Ehkä kunkulla oli kankku kipeä pitkästä istumisesta matkalla....
Kyllä noin kauniille krookusmatolle kelpaa kenen tahansa saapua vierailulle.
Viralliset vastaanottoseremoniat taitavat olla liian rutiininomaisia.
Kiva, että tässä saapumisrunossa löytyy myös komiikkaa. Ja tosiaan - taitaa kevät olla vähän pidemmällä lahden eteläpuolella.
Kiitos, Aimarii,niitä tosiaan oli paikoin mattona.
Kiitti, jl, joskus ei vaan voi välttää ystävällisesti hihittelemästä...tulee oikein hinku matkustaa jonnekin kevättä vastaan...Tääl meil viel kestää, ennenku krookukset kukkii.
Ei ihan vaarallista astuakaan, näin miten narsissi nosti niskansa taas, kun poka huonekaluja kantaessaan sattui tallomaan ;)
Ovat kaiketi aika sinnikkäitä, Hannele, kestävät kaikenlaisia säitä, lunta ja tallomistakin....JA ovat tavattoman kauniita!
Aistin hykähdyttävää huumoria runossasi. Kaavan mukaan ja kädestä pitäen ohjattuna se valtiovierailu menee. Saapuminen on siinä tärkeää (??!!) Omassa mielessäni käväisi ajatus saapumisesta, jossa Bush laskettelisi pakaroillaan lentokoneen raput alas, mutten saanut siihen oikein otetta. Kiva runo. Hän saapui. Ja sinäkin kevätkukat silmissäsi.
Mainio runo. Ja kukat saapuvat maan päälle.
Auts, Utukka, ihan takamukseen sattui, mielikuva oli niin todellinen!
Sitten tulikin mieleen lammas, jota talutetaan narussa paikasta toiseen...Mutta mitäs alkoi....
Kiitos! Arvaat varmaan, että krookusten näkemisen jälkeen on tuskaa odottaa niitä tänne. Tahtoo kevään HETI!
Saapumista monella tapaa :)
Kiitti Genoveeva! Niin ne onneksi saapuvat, ilahduttamaan ja tekemään maailman kauniiksi...
Maru, oikeassa olet; monenlaista....
Hyvinhän se meni.
Jo vain, Hukka!
Lähetä kommentti