torstai 26. helmikuuta 2009

Murtumia puolustusjärjestelmässä

Runotorstain 121. haaste; murtumia



vähäisiä säröjä

mistä ne tuli?

rakenteiden heikkous
väärät elämäntavat
heikko paineensietokyky
perimä

sanoi lääkäri
ja kurtisti kulmiaan

yritin silmistä nähdä
se vain ammattimaisesti hymyili

murtumia puolustusjärjestelmässäni

18 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Upea. Elämässä on kyllä monenlaisia murtumia. Ja on hauska lukea miten eri tavoin niitä muovataan runoiksi!

SusuPetal kirjoitti...

Mikään puolustusjärjestelmä ei ole murtumaton. Ehkä hyvä niin, sillä ainainen puolustautuminen ei tee hyvää.
Joskus on hyvä murtua.

Anonyymi kirjoitti...

No, luojan kiitos, taas löytyi ihminen, ei ollut kone ;)

Arjaanneli kirjoitti...

Hieno!
Olisipa keksitty kipsiä, jonka voisi nauttia suun kautta.

Anonyymi kirjoitti...

Niitä on liikkeellä, murtumia. Kauniisti kirjoitat!

Crane kirjoitti...

Murtua ja eheytyä, Susu!

Ihminenpä hyvinkin, Kutis ja hyvä niin!

Meniskö siinä tönkköön vähän turhatkin paikat, Arjaanneli? Mutta sellainen henkinen liima vois olla hyvä!

Kiitos, Savisuti! Ja murtumia on monenlaisia.

Crane kirjoitti...

No kas, olen taas onnistunut kadottamaan kommentinkommentin, Pitkospuu...
Niinpä, runoissa murtuu elämän kirjo!

Minusta on hauska lukea kommentteja; miten kukin on tämän murtuman ymmärtänyt..

Muhadzir kirjoitti...

Kliininen lista puolustusjärjestelmän heikkouksien aiheuttajista paketoituna hyväksi ja ytimekkääksi runoksi!

isopeikko kirjoitti...

Niistä murtumist voi jotain mukavaa pujahtaa luoksesi :) luulee peikko.

Anonyymi kirjoitti...

Hieno ja ytimekäs runo murtumista. Ja pohdinnasta, mistä ne ovat tulleet ja miksi.
Runossa puhutaan konkreettisista vaivoista ja niiden aiheuttajista, mutta minusta alkoi tuntua, että puolustusjärjestelmän murtumien kautta on sisään päässyt muutakin. Ikä rapistuttaa kehoa, mutta murtumien kautta pääsee sisään mm viisautta, tyyneyttä, ymmärrystä,turhaan siis lääkäri kurtisti kulmiaan.

Hieno runo, pidän tästä kovasti. Tiivis ja tarkoin valitut sanat.

Crane kirjoitti...

Kiitti Mudzahir.

Peikkonen, sairaskertomuksista harvemmin poikii hyviä asoita... mutta kun peikko niin luulee, niin varmasti niin on!


Noniin, tässä oppi meni toisaalta perille, nyt oli kuitenkin selkeää sanottavaa... Jännä miten joskus ovat niin kirkkaita, helposti syntyviä... joskus ei tule hyvää ponnistelemallakaan... Niinkuin lapsia tekisi...öö synnyttäisi!

Sanoitpa somasti! Kiitos, Uuna!

arleena kirjoitti...

Niin totta, niistä syistä puolustusjärjestelmä horjuu,
ei auta enää pelkkä kurinpito,
vaan elämäntapamuutos

Anonyymi kirjoitti...

Pidin paljon tuosta runon alusta. Se oli oikein hyvä.
Loppu on vähän vaikeaselkoisempi mutta toinen lukukerta paransi paljon. Hyvä Kurki!

Crane kirjoitti...

Taitaa se niin olla, Arleena. Kurinpalautusta:)

Kiitos, Liimapuikko! Hyvä, että aukesi!

Luin kokeeksi tekstin muutaman kerran peräkkäin ja huomasin ajattelevani paitsi fyysisistä puolustuskykyä (jota olin kirjoittaessani ajatellut), myös henkisen puolen murtumia...

John kirjoitti...

Vaikuttavan konkreettista...jotenkin tutunoloista :)
Katsos kun muisti pätkii ni se on kui murtumia välityksessä.
Puhuva runo.

Crane kirjoitti...

Tuttuja, Jerry Lee, murtumat aivojen sähkövälittäjissä ovat todellakin enemmän kuin tuttuja...;).
Kiitos!

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Ja piisaakokaan edes joskus?

Crane kirjoitti...

Niinpä, Hukka! Niinpä!