Aseteltuja kiviä

Valokuvatorstain ja runotorstain 159.haaste ASETELMA:







kivi liitetty toiseen kiveen
harkiten tarkoitukseensa aseteltu
ei arvannut tekijä
yhä puhaltaa mereltä suolainen tuuli
pystymättä kiven pintaan
uhmakas rakennelma ei suostu
ajan hampaan haurastamaksi
kaatuu vasta kun kaadetaan

Ei tietenkään

Runotorstain 141. haaste, ”tasan”



Ei käy ei!
Ei käy tasan
sanotaan
onnen lahjat onnenlahjat

Ihan hullua
miksi pitäisikään?
Eihän se mene tasan
ei jakaudu kuin pizza paloihin pizzapaloihin

Mulle sulle mullemullemulle….

Onni on onneksi suhteellinen käsitys
Onnista en ole varma

Muistolauseet ja runot

Olen oppinut jälleen uutta!

Hautajaisia järjestellessäni etsiskelin netistä muistolauseita ja runoja, jotka eivät olisi kuluneet paljossa käytössä puhki. Mielessäni pyöri hyvin kauan sitten lukemani runo äidille ja sen perusteella mitä muistin, arvelin runon sopivan äidilleni hyvin. Oletin sen olevan kotimaista tuotantoa ja kauempaa kuin 1960-luvulta.

Sattumalta löysin "Kysy kirjastonhoitajalta" -linkin (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu). En ollut kuullutkaan tällaisesta kirjaston palvelusta. Laitoin kyselyn runosta ja muutaman tunnin kuluttua s-postiini tuli vastaus:

Runo on Bertolt Brechtin runo Äidilleni, suom. Brita Polttila. Runo löytyy Brechtin teoksesta Runoja 1914-1956 (1964).

Piilovastaus:

Äidilleni
Kun hän oli kuollut, laskettiin hänet maan sisään/
kasvamaan kukkia perhosten leikitellen lentää.../
Hän oli niin kevyt, maa tuskin tunsi hänen painoaan/
miten paljon tuskaa tarvittiin kunnes hän oli niin kevyt!/


Runo on täydellisen sopiva. Loistavaa palvelua, kiitos kirjastolle!!!!

Pitää vielä opetella lisää, nimittäin linkittämään .....