torstai 3. syyskuuta 2009

Inhimillistä

Runotorstain 138. haaste; inhimillinen




kirottu tauti
kampitti
kaatoi salakavalasti
vuoteeseen

siinä makasin
minä heikko
vielä heikommaksi muuttuneena
kirosin ja itkin
kärsin
vihasin ja raivosin

itselleni

20 kommenttia:

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Eihän se sinun syy ole, vaan sen pasillin.

Hannele kirjoitti...

joskus annettava vaan periksi

SusuPetal kirjoitti...

Äh, liian tuttua juuri nyt.

Inkivääri kirjoitti...

Hyvin inhimillistä!

mm kirjoitti...

Ihminen itselleen susi.

arleena kirjoitti...

Inhimmillistä, vaikka ei sairasvuoteelle haluaisikaan
Tunteet paloivat hyvin runossa

Ilona Tammi kirjoitti...

voi kunka totta runosi puhe. Varmasti jokainen voi samaistua tähän runoon.

Arjaanneli kirjoitti...

Etkai sinä kuitenkaan ehdointahdoin sitä sisiliskoa itselles haalinnu, joten suotta itseäsi ruoskit.
Pipi mikä pipi. Yleensä ne tulee kutsumati.
Pää tyynyyn, peitto korville, villasukat jalkaan ja marjamehua sisuksiin.
Joku pitää valjastaa silittämään kipeää poskea.

utukka kirjoitti...

Arjaannelin sanoihin yhtyen lisään listaan valkosipulin. Syötettävä sitä poskensilittäjällekin.

Demetrius kirjoitti...

Ihmisen osa :-)

Marjattah kirjoitti...

Jotkut meistä hakee syyt aina toisaalta, jotkut aina itsestä. Inhimillistä.
Runo on kumminkin runo!
Toivon että paranet pian.

helanes kirjoitti...

Et kai nyt vielä siinä possu-?

Laps Suomen kirjoitti...

Tosiaan inhimillistä ja vielä niin ajankohtaistakin.

Anonyymi kirjoitti...

Olen vähän Oh-Shown kannoilla, että eihän se sinun syysi ollut. Mutta sekin on inhimillistä.

aimarii kirjoitti...

Hyvin inhimillistä harmitella sairasteluaan, varsinkin jos on itse jollain lailla siihen syypää.
Miksipä sitä muuten harmittelemaan, kun taudeille ei mitään mahda.

Nils-Aslak kirjoitti...

Kohta kaatuu puoli kansaa ja kaikki eivät enää nouse!Anteeksi, mutta niinhän se kuitenkin on.

Crane kirjoitti...

Kiitos kaikkille yhdessä ja jokaiselle erikseen kommenteista! En tiedä muista, mutta itse kyllä poden huonoa omaatuntoa, jos ei pysty hoitamaan sovittuja asioita, vaikkakin syynä olisi sairastuminen. Eihän se näin pitäisi olla, mutta inhimillistä kyllä, mihinpä koira karvoistaan....
Tauti jäi nuhana jylläämään, tänään koetan sitä taltuttaa kosteassa sienimetsässä...

Genoveeva kirjoitti...

Minkäs sille taudille voi.

jl kirjoitti...

Taitavasti puettu runoksi surkea olo.

John kirjoitti...

Lepo tekee hyvää, eiks ni? Kivasti runoiltua harmitusta...sekin auttaa :)